OP: Hintojen nopea nousu näkyy kuluttajien käyttäytymisessä
Inflaatio on kiihtynyt Suomessa korkeimmalle tasolle vuosikymmeniin, ja hintojen nousu näkyy jo kuluttajien ostokäyttäytymisessä. Merkittävästi kallistuneiden polttoaineiden ja ruuan ostomäärät ovat laskeneet kesän aikana viime vuoteen verrattuna. Kulutus kokonaisuutena ei kuitenkaan ole jyrkässä laskussa, vaan kyse on ennemminkin kasvun hidastumisesta.
Kesäkuussa inflaatio nousi peräti 7,8 prosenttiin, jota vastaavalla tasolla on edellisen kerran oltu vuonna 1984. Hintojen nopea nousu viime aikoina on ollut pääosin seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa, mikä on näkynyt erityisesti polttoaineiden ja ruuan hintojen nousuna.
Kesäkuussa energian hinta oli noussut 40 prosenttia viime vuodesta, ja pelkästään polttoaineiden hinnat ovat nousseet lähes 60 prosenttia vuodentakaisesta. Myös ruuan hinta on noussut nopeasti, sillä kesäkuussa ruoka maksoi lähes 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kohonneet hinnat ovat saaneet ihmiset karsimaan ostoksiaan.
– Energian sekä ruuan tarjonnan supistuminen on nostanut tuotteiden hintoja ja laskenut niiden kulutusta. Kulutuksen lasku näkyy selvästi korttimaksujen kehityksessä, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan ostomäärät ovat nyt reilusti viime vuotta alempana, arvioi OP:n senioriekonomisti Tomi Kortela.
Polttoaineiden hintojen nousu näyttää laskeneen polttoaineiden kulutusta kesäkuussa lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Myös ruuan kulutus on noin 5 prosenttia viime kesää alempana kiintein hinnoin arvioituna. Ruokaan käytettyä rahaa voi laskea ruokaostosten määrää vähentämällä, mutta todennäköisesti kuluttajat ovat valinneet halvempia tuotteita.
– Kuluttajat käyttäytyvät täysin oikein, kun he pyrkivät vähentämään paljon kallistuneiden tuotteiden kulutusta. Omaa talouttaan pitää pyrkiä sopeuttamaan muuttuneeseen ympäristöön. Toki kotitalouksilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet kulutuksen sopeuttamiseen, joten inflaatio koettelee kotitalouksia eri tavoin, toteaa Kortela.
”Kulutuksen äkkijarrutuksesta ei ole merkkejä”
Hintojen nousu on kuitenkin ollut selvästi suurempaa kuin ostomäärien lasku, joten rahaa on polttoaineisiin ja ruokaan mennyt edelleen huomattavasti viime vuotta enemmän.
Talouden heikommasta näkymästä huolimatta kulutus ei ole kokonaisuutena jyrkässä laskussa OP:n korttidatan perusteella. Kulutuksen kiivain elpyminen koronakriisistä on kuitenkin jo takana ja inflaatio syö ihmisten ostovoimaa, joten kasvu hidastuu.
– Kulutuksen äkkijarrutuksesta ei ole merkkejä, vaan vahva työmarkkinatilanne, koko talouden palkkasumman kasvu ja kotitalouksille kertyneet säästöt kannattelevat kulutusta. Esimerkiksi ravintoloihin ja vaatteisiin käytetyt korttimaksut ovat kasvaneet edelleen mukavasti, vaikka hintojen nousun vaikutus poistettaisiin, Kortela toteaa.
Talousvaikutukset Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa realisoituvat laajemmin hieman pidemmällä aikavälillä. OP ennustaakin Suomen talouskasvun hidastuvan tämänvuotisesta 2 prosentin tasosta ensi vuonna vain 0,6 prosenttiin.
Lähde: OP
Elämä on jatkuvaa opiskelua
Oletko miettinyt, mitä lähihistoriassamme oikeastaan on tapahtunut? Esimerkiksi Suomen sotahistoria tuon toisen maailman sodan aikoihin? Historian opiskelu tuo myös ajatuksia esimerkiksi oman talouden hoitoon ja hallintaan, sekä siihen minne ne omat rahat laittaisi, kuten kenties osakkeisiin vai peräti bitcoineihin tai muihin kryptovaluuttoihin. Elämän mittaiseen oppimiseen liittyvät myös riskit ja niiden ottaminen, kenties sinunkin kannattaa jossain vaiheessa tehdä omalle taloudellesi riskitesti, tai ainakin käydä tutussa paikallisessa pankissa tekemässä sellainen, ei siitä haittaakaan olisi.
Oletko miettinyt, että voimme opetella asioita myös suoratoisto kanavien ohjelmien kautta? Sisustaminen, ruoanlaitto, säästäminen ja sijoittaminen ovat heti sellaisia ajatuksia, joita voi opetella tai ainakin saada ideoita suoratoiston kautta.
[…] nousu on haitallista taloudelle, sillä inflaatiota nostaa raaka-aineiden hintojen lisäksi aikaisemmat […]