Danske Bank: Joka kolmas perheellinen suomalaisnainen kokee olevansa taloudellisesti puolisoaan heikommassa asemassa

Taloudellinen tasa-arvo ei ole itsestäänselvyys suomalaisten parisuhteissa. Peräti joka neljäs parisuhteessa elävä suomalainen kokee, että taloudellinen tasa-arvo parisuhteessa ei toteudu, kertoo Danske Bankin teettämä Lasikatto lompakossa -kyselytutkimus. Asemansa taloudellisesti heikommaksi kokevista naisia on kaksi kolmesta.

Naisten heikompi asema korostuu erityisesti lapsiperhevaiheessa. Lähes joka kolmas lapsiperheissä elävistä suomalaisnaisista (31 prosenttia), kokee olevansa puolisoaan taloudellisesti heikommassa asemassa, kun taas miehistä näin kokee vain joka kahdeksas. Lapsiperheissä miehet myös muita parisuhteessa olevia miehiä useammin myöntävät naisen olevan taloudellisesti heikommassa asemassa.

”Suomalaiset ovat tunnetusti maailman onnellisin ja viidenneksi tasa-arvoisin kansa. Tasa-arvo ei kuitenkaan toteudu taloudessa, ja tutkimuksemme kertoo, että lasikatto lompakossa vahvistuu ehkä huomaamattamme myös kodin seinien sisällä. Taloudellinen mielenrauha syntyy osaltaan myös arjessa, ja suomalaisten taloudellisen tasa-arvon kannalta onkin tärkeää, että parisuhteessa puhutaan avoimesti raha-asioista ja sovitaan esimerkiksi siitä, miten tuloerojen tai perhevapaiden taloudellisia vaikutuksia tasataan ja varallisuutta kartutetaan molemmille puolisoille. Kannustan kaikkia naisia olemaan hereillä tässä asiassa, koska oman talouden lasikattoa voi jokainen itse särkeä omilla valinnoillaan”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaista vastaava johtaja Riikka Laine-Tolonen Lasikatto lompakossa -keskustelutilaisuudessa SuomiAreenassa.

Taloudellinen epävarmuus liittyy usein tiedon puutteeseen. Taloudellisesti heikommaksi asemansa kokevista kaksi viidestä tuntee tutkimuksen mukaan perheen kokonaistulot joko ei lainkaan tai vain karkealla tasolla, ja he myös tietävät selvästi muita harvemmin kotitaloutensa lainojen ja säästöjen tarkat määrät.

”Taloudellisen tasa-arvon lähtökohtana on oman ja perheen taloudellisen tilanteen tunteminen ja raha-asioista puhuminen ja sopiminen. Kun sinulla on selkeä käsitys siitä, mistä perheen tulot, menot, velat ja varallisuus muodostuvat, sinun on myös helpompi hahmottaa perheen talouden kokonaistilanne. Se luo taloudellista vakautta ja mielenrauhaa”, Riikka Laine-Tolonen jatkaa.

Suomessa taloudellisessa mielenrauhassa Pohjoismaiden suurin epätasa-arvo

Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2021 -tutkimuksen mukaan taloudellinen mielenrauha jakaantuu Suomessa epätasaisesti sukupuolten välillä. Suomalaisnaisten taloudellinen mielenrauha on kaukana suomalaismiehistä, kun muissa Pohjoismaissa sukupuolten väliset erot ovat pienet. Naisten taloudellinen mielenrauha on Suomessa miehiä heikompi lähes kaikilla osa-alueilla, mutta erityisen paljon naiset kokevat huolta rahan riittävyydestä ja eläkkeen karttumisesta.

Lompakon lasikatto johtaa arjen eriarvoisuuteen ja epäoikeudenmukaisuuteen, mutta taloudellinen epätasa-arvo on myös iso yhteiskunnallinen ongelma.

”Me Danske Bankissa uskomme, että kaikilla suomalaisilla – niin naisilla kuin miehilläkin – on oikeus taloudelliseen mielenrauhaan. Raha tai vauraus ei automaattisesti tuo onnea, mutta se tuo taloudellista mielenrauhaa ja itsenäisyyttä. Haluamme kannustaa naisia ottamaan vastuun omasta taloudellisesta mielenrauhastaan. Arjessa luottamusta omaan talouteen voi lisätä monin keinoin. Oman ja perheen talouden tuntemisen lisäksi hyvä keino on varautuminen tuleviin menoihin säästämällä ja sijoittamalla”, Riikka Laine-Tolonen päättää.

Tietoa tutkimuksista

Danske Bankin Lasikatto lompakossa -kyselytutkimuksen päätavoitteena oli selvittää naisten ja miesten taloudellisen tasa-arvon toteutumista. Kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1518 yli 18 vuotiasta suomalaista ja tiedot kerättiin sähköpostikyselynä 13.4.-18.4.2022 välisenä aikana.

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Vuonna 2021 kyselytutkimukseen vastasi 3030 suomalaista ja kaikissa pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 8065. Aineisto kerättiin Suomessa 13.8.- 24.8.2021.

Molemmat kyselytutkimukset toteutti Danske Bankille YouGov Finland.

Lähde: Danske Bank