Käteinen vs. korttimaksut

Jo vuosia on puhuttu käteisen käytön vähenemisestä ja mahdollisesti häviämisestä kokonaan. Viimeistään koronapandemian myötä aihe tuli uudestaan tapetille ajankohtaisena, sillä käteisen käyttö viruksen leviämisen suhteen nousi esille. Lähes puolet suomalaisista on vähentänyt käteisen käyttöä pandemian aikana. Kaupat, apteekit ja muut auki pysyneet liikkeet vaativat ainoastaan korttimaksuja ja etenkin lähimaksun suosio nousi. Kontaktin määrä pysyi mahdollisimman pienenä. Mutta mikä on käteisen tilanne verrattuna korttimaksuihin? Tarvitsemmeko enää fyysistä rahaa? Vai onko edessä isompikin kotitalouksien varautuminen?
Suomalaisilla maksukorteilla tehtiin vuonna 2021 yhteensä 1,9 miljardia maksua. Tämä oli viisi prosenttia toissavuotista enemmän. Korttimaksujen kokonaisarvo kohosi vuonna 2021 lähes 10 prosentilla 57 miljardiin euroon. Lähimaksamisen osuus kaikista korttimaksutapahtumista nousi lähes 60 prosenttiin. Käteisen käyttö maksutapana on vähentynyt viime vuosikymmenten aikana, mutta moni kuluttaja ikään katsomatta käyttää käteistä edelleen maksamiseen. Pelkän käteisen käyttö on kuitenkin nykypäivän Suomessa harvinaista.
Kortilla maksaminen ei ole missään pakollista, sillä käteinen on edelleen laillinen maksuväline. Maksun saaja ei voi lain mukaan kieltäytyä käteismaksusta, ellei muusta maksutavasta ole etukäteen sovittu. Käteinen on siis edelleen voimissaan lähes kaikkialla Suomessa. Käteistä tarvitaan silloin, kun myyjä hyväksyy vain käteisen. Reaaliaikaisten tilisiirtojen mahdollisuus vaikkapa käytettyä autoa ostaessa on kuitenkin noussut käteisen rinnalle vaihtoehdoksi.
Miksi korttimaksut kannattaa?
Maailmanpankin arvion mukaan maapallolla arvioidaan olevan edelleen 1,7 miljardia ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä eikä niin ollen pääsyä normaalien pankkipalvelujen piiriin. Ongelma ei koske yksinomaan kehitysmaita, vaan myös esimerkiksi yhdysvaltalaisia kotitalouksia. Digitalisaatio on kuitenkin nopeasti muuttamassa tätä todellisuutta. Muun muassa Afrikassa erilaiset mobiilisovellukset olivat 2019 nopeasti siirtämässä väestöä yksinomaan käteistaloudesta mobiilirahan maailmaan.
Sovelluksilla voidaan tehdä rahansiirtoja, maksaa laskuja ja laskuttaa itse sekä niihin voidaan tallettaa rahaa tulevia tarpeita varten. Käytännössä kännykät ovat korvaamassa niin käteisen kuin pankkitilitkin. Sitä on kotitalouksien varautuminen parhaimmillaan. Euroopan keskuspankin tekemän selvityksen mukaan koronapandemia on vauhdittanut maksamisen digitalisaatiota myös sellaisissa maissa, joissa käteinen on ollut vahvasti käytössä. Koronapandemian myötä maksamisen nopeuden, helppouden ja turvallisuuden lisäksi maksamisen halutaan olevan myös hygieenistä.
Digitaaliset maksusovellukset ja -ratkaisut helpottavat ja sujuvoittavat maksamista, mutta tekevät siitä samanaikaisesti myös huomaamattomampaa. Maksamisen siirtyessä yhä enemmän ostotapahtuman taustalle voi käsitys omasta rahankäytöstä hämärtyä.
Pitääkö käteistä varata tulevaan?
Jotkut valitsevat käteisen edelleen, koska lompakossa sattui olemaan kolikkoja tai seteleitä. Joskus syy on yksinkertaisesti se, että kokee rahamäärän seuraamisen olevan helpompaa käteisellä maksaessa. Käteisellä maksavat kertovat Suomen Pankin kyselyssä suosivansa käteistä erityisesti maksaessaan pieniä ostoksia. Käteistä käytetään myös henkilöiden välisessä kaupassa, esimerkiksi nettikirpputoreilla.
Valtioidenkin tasolla on jo tehty muutoksia ilman käteistä toimimiseen. Tämän vuoden heinäkuussa Belgiassa astui voimaan laki, jonka mukaan kaikkien kauppojen, baarien ja muiden asiakkaita palvelevien liikkeiden on hyväksyttävä jonkin sähköisen maksamisen muoto. Luotto- ja maksukortit käyvät, samoin maksaminen älysovelluksilla kännykästä. Busseissa ja raitiovaunuissa lippujen käteismyynti korvattiin jo pari vuotta sitten. Kansainvälisten tutkimusten mukaan siirtyminen kokonaan sähköiseen maksamiseen lisää yhteiskunnan turvallisuutta. Jos lompakoissa, käsilaukuissa ja kauppojen kassoilla ei ole käteistä, ne eivät houkuttele varkaita.
Käteisellä tehdyistä maksuista ei ole saatavilla tilastotietoa samaan tapaan kuin korttimaksuista, mutta käteisnostojen kehitys kertoo myös muutoksista käteisen käytössä maksuvälineenä. Käteismaksun mahdollisuutta pitäisi kuitenkin olla sitä haluaville ja tarvitseville, esimerkiksi lapsille ja vanhuksille. Rahan konkreettinen hypistely ja ojentaminen kassalle tuo aivan eri tunteen. Ehkä käteiseen liittyy myös omalla tavallaan kotitalouksien varautuminen yllättäviin tilanteisiin.
Lähteet: Euro ja talous, Iltalehti, Osuuspankki, Stara, Takuusäätiö