ELY-keskus myönsi touko-elokuussa noin 25 miljoonaa euroa avustusta itäsuomalaisille yrityksille ja 17 miljoonaa euroa työllistymiseen ja osaamiseen

Etelä-Savon ELY-keskus myönsi touko-elokuun aikana lähes 25 miljoonaa euroa yrityksen kehittämisavustusta 53 itäsuomalaisen yrityksen hankkeeseen, joilla yritykset kehittävät kilpailukykyään sekä hakevat kasvua. Myönnetty rahoitus on osa Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta ja oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahoitusta. Elokuun loppuun mennessä tänä vuonna yrityksille myönnetty avustusmäärä on jo lähes 45 miljoonaa euroa. Kesän aikana rahoitusta on myönnetty Itä-Suomessa osaamista ja työllisyyttä lisääville yleisille kehittämishankkeille noin 17 miljoonaa euroa.

Maakunnittain tarkasteltuna Etelä-Savon ELY-keskus myönsi Pohjois-Savon yrityksille yrityksen kehittämisavustusta 26 yrityksen kehittämishankkeeseen yhteensä yli 12 miljoonaa euroa. Tästä summasta suurimman 7 miljoonan euron tukipäätöksen sai Iisalmen Sahat Oy:n hanke ”Uusi tasaamo-, lajittelu- ja paketointilaitos”. Pohjois-Karjalan yrityksille avustusta myönnettiin 20 hankkeeseen yhteensä 7,9 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjalassa euromääräisesti suurimman päätöksen sai BerryGlade Oy, jolle myönnettiin 2,8 miljoonaa euroa. Etelä-Savon yrityksille myönnettiin avustusta 4,2 miljoonaa euroa, jolla rahoitettiin 7 yrityksen kehittämishanketta. Etelä-Savossa suurin päätös tehtiin Piako Oy:lle, jolle ELY-keskus myönsi noin 2,2 miljoonaa euroa.  

– Etelä-Savon ELY-keskuksen touko-elokuussa myöntämän yrityksen kehittämisavustuksen myötävaikutuksella Itä-Suomessa arvioidaan käynnistyvän lähes 80 miljoonan euron kehittämis- ja investointihankkeet ja vuoden 2023 aikana myöntämän yrityksen kehittämisavustuksen myötävaikutuksella noin 140 miljoonan euron kehittämis- ja investointihankkeet, iloitsee yksikön päällikkö Kalevi Pölönen.

Etelä-Savon ELY-keskuksessa on käsittelyssä tällä hetkellä 145 yrityksen kehittämisavustus hakemusta, joissa on haettu rahoitusta yhteensä noin 71,5 miljoonaa euroa. Eteläsavolaiset yritykset ovat hakeneet vajaat 27 miljoonaa euroa 38 hankkeeseen, pohjoiskarjalaiset yritykset ovat hakeneet noin 15 miljoonaa euroa 48 hankkeeseen ja pohjoissavolaiset yritykset ovat hakeneet vajaat 30 miljoonaa euroa 59 hankkeeseen.

Yrityksen kehittämisavustuksen haku on auki vuoden 2023 loppuun saakka. Haku koskee sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) varoista, että oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) varoista haettavia avustuksia.

Yrityskohtaiset tiedot kaikista alkuvuonna tehdyistä myönteisistä rahoituspäätöksistä löytyvät liitteestä.  

Vihreällä siirtymällä haetaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia

Edellisellä ohjelmakaudella 2014–2020 itäsuomalaiset yritykset olivat edelläkävijöitä vihreässä siirtymässä Suomessa, sillä vähähiilisten hankkeiden määrä oli korkeimpia Suomessa, yli 35 %. Ohjelmakaudella 2021–2027 vihreä siirtymä avaa itäsuomalaisille yrityksille monin kerroin suuremmat kasvumahdollisuudet, sillä vastuullisuus ja hiilineutraalisuus alkavat olla markkinoille pääsyn edellytyksinä. 

– ELY-keskuksen mahdollisuudet rahoittaa yritysten liiketoiminnan kehittämiseen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen tähtääviä vihreän siirtymän hankkeita ovat nyt poikkeuksellisen hyvät, Kalevi Pölönen kannustaa yrityksiä. 

ELY-keskuksen rahoituksen avulla yritykset voivat valjastaa oman osaamisensa ja vihreän siirtymän hyödyt kasvun eväiksi ja nousta edelläkävijöiden joukkoon. ELY-keskukset järjestävät sarjan Itä-Suomen yrityksille suunnattuja tilaisuuksia vihreän siirtymän rahoituksesta seuraavasti: Mikkeli 17.10., Kuopio 24.10. ja Joensuu 25.10.

Elinkeinoelämälähtöisellä tutkimuksella osaamista tutkimuslaitoksista yritysten kasvuliiketoimintaan

Innovaatio- ja Osaamisverkostot valtakunnallisen teeman elinkeinoelämälähtöisten tutkimushankkeiden päätöksenteko käynnistyi toukokuussa. Rahoituspäätöksiä on tehty 5 kpl, 5,7 miljoonan euron edestä. Yritykset rahoittavat osan tutkimushankkeiden kustannuksista. Näin varmistetaan tutkimushankkeiden hyödynnettävyys yritysten liiketoiminnassa. Nyt käynnistyneeseen viiteen hankekokonaisuuteen on lähtenyt mukaan lähes 60 suomalaista yritystä. 

Käynnistyneet hankkeet ja niiden toteuttajat:

• 3D-tulostuksen yhteishanke 3DTY, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Oulun yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Savonia-ammattikorkeakoulu, Tampereen ammattikorkeakoulu, Itä-Suomen yliopisto.
• Teollisuusvesistä biokaasua ja arvokomponentteja (VESITAR), Hämeen ammattikorkeakoulu, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, Oulun yliopisto.
• VauhtiData – Datasta vauhtia valmistavan teollisuuden liiketoimintaan, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu.
• PuuHyVä – Puu- ja hybridirakenteisen välipohjatuotteiden optimoinnin innovaatioverkosto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Luonnonvarakeskus Luke, Tampereen yliopisto.
• Vireo – Virtual Remote Operation, Savonia-ammattikorkeakoulu, Turun ammattikorkeakoulu. 
  

Lisäksi Innovaatio- ja osaamisverkostot hankkeessa on käynnistynyt koordinaatiohanke, jonka tehtävänä on edesauttaa Innovaatio- ja osaamisverkostot teeman vaikuttavuustavoitteiden ja tuloksellisuuden toteutumista sekä kasvattaa TKI-innostusta. Hanke osaltaan rakentaa teeman tunnettavuutta ja vaikuttavuutta. Yhdessä Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa hanke järjestää teeman tavoitteita ja tuloksellisuutta toteuttavia tilaisuuksia, workshoppeja ja muita verkostotapahtumia. Hankkeen kantavana voimana on innovaatioiden kaupallistaminen. Koordinaatiohankkeen toteuttaa LAB-ammattikorkeakoulu ajalla 1.9.2023–31.8.2025.

Innovaatio- ja osaamisverkostot teemassa avautuu valmisteluhankehaku 2.10.–30.11.2023 ja sillä tähdätään elinkeinoelämälähtöisten tutkimushankkeiden hakuun 1.4.–31.7.2024.  

Työllistymiseen ja osaamiseen 17 miljoonaa euroa

Kesän aikana rahoitusta on myönnetty Itä-Suomessa osaamista ja työllisyyttä lisääville hankkeille noin 17 miljoonaa euroa. Työllisyysteemaan on käynnistynyt seitsemän hanketta, jatkuvaan oppimiseen ja työelämän kehittämiseen 37 hanketta ja osallisuutta tukevaan työhön 18 hanketta.

Etelä-Savon ELY-keskus on myöntänyt rahoitusta erityisesti jatkuvan oppimisen ja hyvän työelämän kehittämiseen sekä maahanmuuttajien työllistymisen ja kotoutumisen edistämiseen. Hankkeiden koko vaihtelee aiempia vuosia enemmän. Useamman toimijan yhteisistä hankkeista muodostuu isompia hankekokonaisuuksia. Oppilaitokset ovat keränneet usean teeman alle laajoja verkostoja. Järjestöjen mahdollisuuksia rahoituksen saamiseen on haluttu parantaa maakunnallisilla kansalaistoimijuutta tukevilla koordinaatiohankkeilla, jotka tukevat hankevalmistelua ja verkostotyötä. ELY-keskuksen myöntämä rahoitus on suunnattu erityisesti pienille toimijoille hankkeiden vaikuttavuuden parantamiseksi.  

Alueellisesti tarkasteltuna Etelä-Savon ELY-keskuksen myönsi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) Etelä-Savon hankkeille 4 miljoonaa euroa, Pohjois-Karjalan hankkeille 3,6 miljoonaa euroa ja Pohjois-Savon hankkeille 7,2 miljoonaa euroa. Ylimaakunnallisille hankkeille ELY-keskus myönsi 2,5 miljoonaa euroa.  

Etelä-Savon ELY-keskus koordinoi Uusia työmahdollisuuksia työpaikkoja kehittämällä valtakunnallisesta teemaa, jonka hanketoiminnassa kehitetään, pilotoidaan ja levitetään hanketoimijan, palvelujärjestelmän ja työnantajien yhteistyöllä erilaisia konkreettisia työllistymistä parantavia toimia. Hankkeissa voidaan kehittää ja pilotoida uusia toimintamalleja tai palveluja, jatkaa kehittämistä ja edistää mallien laajaa käyttöönottoa. Teemassa on käynnistynyt selvityshanke osatyökykyisten ja muiden muita heikommassa työmarkkina-asemassa olevien rekrytointien helpottamiseksi. Hanketta toteuttaa Silta-Valmennusyhdistys ry. Hankkeen EU-rahoitus osuus 50 000 €.

Esimerkkejä Euroopan sosiaalirahastosta (ESR+) rahoitetuista kehittämishankkeista

Etelä-Savossa on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) tuella käynnistynyt jatkuvan oppimisen ja sosiaalista osallisuutta tukevia hankkeita.

• Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vetämä Joustavat koulutus- ja työelämäpolut tulevaisuuden digitointiosaajille (JoDi)-hankekokonaisuus vastaa digitoinnin kasvaviin osaamis- ja perehdytystarpeisiin yrityksissä, kunnissa ja hyvinvointialueilla sekä KAM-sektorilla (kirjastot, arkistot, museot). Hanke tukee jatkuvaa oppimista ja osaavan työvoiman kohtaantoa erilaisiin digitointiprosessin tehtäviin.
• JELPPIS- hankkeessa lisätään osaamista ja tukea hankekehittämiseen ja tuetaan kansalaistoimijuutta ja sen toimintamahdollisuuksia rakennerahastoissa.  Järjestöjen aktiivisuus onkin noussut hyvälle tasolle ESR+ hauissa. Työllisyyttä tukevia hankkeita maakuntaan mahtuisi lisääkin.

Pohjois-Karjalassa iso osa päätöksistä on tehty järjestötoimijoille. Rahoitetut hankkeet toimivat valtaosin työssä olevien henkilöiden parissa edistäen jatkuvan oppimisen toteutumista, yrittäjyyttä ja maahanmuuttajien koulutusmahdollisuuksia.

• Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen Sairaanhoitajaksi Pohjois-Karjalaan -hanke etsii kokeilevan kehittämisen kautta ratkaisuja Pohjois-Karjalan kasvavaan osaajapulaan, edistää alueen kansainvälistymistä ja nopeuttaa ulkomaalaistaustaisten koulutus- ja työllistymispolkuja.  Hanke mm. kehittää vieraskielisille sopivaa kielituettua suomenkielistä sairaanhoitajatutkintoa. 
  

Pohjois-Savossa työvoiman osaamiseen ja rekrytointien onnistumiseen on käynnistynyt useita hankkeita. Hankkeissa toteutetaan esimerkiksi toimialakohtaisia kansainvälisiä osaajavetovoimamalleja, nuorten rekrytointien edistämistä ja sosiaali- ja terveysalan rekrytointien kehittämistä. Lisäksi kehitetään mikroyritysten rekrytointiosaamista ja kehitetään erityisesti sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamista ja työkyvyn edistämistä.

• Koodikoulu Sisu tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saanti alalle ja kehittää Kuopion seudusta vetovoimaista opiskelualuetta. 
  

Esimerkkejä Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) rahoitetuista kehittämishankkeista

Etelä-Savossa KIELO-hankkeessa, Miksei Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu edistävät purkumateriaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä kehittämällä purkamisen, rakentamisen ja suunnittelun hankintakäytäntöjä ja toteuttamalla Mikkelin seudulla uusien kiertotalousratkaisujen kokeiluja. Rakennerahasto-ohjelma tukee myös hankkeita, joilla varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun DroneData -hankkeen tavoitteena on kehittää Etelä-Savossa energiayhtiöiden kykyä toimia erilaisissa sähköverkkojen häiriötilanteissa ja varautua luonnonilmiöihin liittyviin riskeihin ennalta paremmalla kunnossapidolla.

Pohjois-Savossa kiertotalousosaamiseen on käynnistynyt useampia hankkeita. Tekstiilien sivuvirta – Alueelliset sivuvirta- ja poistotekstiilit hankkeissa Savonia ammattikorkeakoulu ja Elävä säätiö edistävät sivuvirta- ja poistotekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrossa pysymistä sekä tekstiilihukan ennaltaehkäisemistä koko arvoketjussa.  

Yleisillä kehittämishankkeilla tuetaan myös elinkeinorakenteen monipuolistumista, yritysten osaamista ja uudistumiskyvyn parantumista. 

Vuonna 2024 avautuvat rahoitushaut

Etelä-Savon ELY-keskus  avaa alkuvuodesta 2024 yrityksen kehittämisavustusten (EAKR, JTF) haut, Euroopan sosiaalirahastoplussan (ESR+) haut sekä Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) kehittämishankehaut. Hakujen aukaisemisesta saa tietoa rakennerahastot.fi palvelusta ja Eura2021.fi palvelusta. Ilmoitamme hauista myös Puhetta rahasta LinkedIn-tilillä. 

Lähde: ELY-keskus

Garmin älykello käteen ja kohti parempaa hyvinvointia

Garmin on esitellyt uuden vivoactive 5 -älykellon vanhamman Garmin vivoactive 4 tilalle. Uudessa Garmin vivoactive 5 mallissa on kirkas AMOLED-kosketusnäyttö. Kohtuuhintaisessa, jokapäiväiseen käyttöön tarkoitetussa laitteessa on laaja valikoima hyvinvoinnin seurantaominaisuuksia. vívoactive 5 auttaa ymmärtämään kehoa paremmin, neuvoo aktiivisempaan elämään ja tukee kuntoilutavoitteiden saavuttamisessa

Mikä on digitaalinen euro?

Digitaalinen euro on Euroopan keskuspankin kehittämä sähköinen valuutta, joka toimii digitaalisessa muodossa. Se tarjoaa turvallisen ja nopean maksutavan, vähentäen käteisen käyttöä. Digitaalinen euro täydentää perinteisiä rahansiirtoja ja voi lisätä euroalueen taloudellista tehokkuutta ja vakautta.