Danske Bank: Lyhennysvapaa kiinnostaa asuntovelallisia edelleen vähemmän kuin koronakeväänä

Lyhennysvapaa tai laina-ajan pidentäminen kiinnostavat suomalaisia asuntovelallisia toistaiseksi huomattavasti vähemmän kuin koronakeväänä. Tämä käy ilmi Danske Bankin Asuntolainapulssista. Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala muistuttaa, että asuntolaina on usein oman talouden joustavin elementti.

Danske Bankin Asuntolainapulssin vastaajista noin joka seitsemäs (15 %) on hakenut viimeisen kolmen kuukauden aikana joko lyhennysvapaata tai laina-ajan pidennystä. Lisäksi suunnilleen saman verran (14 %) harkitsee hakevansa lyhennysvapaata tai laina-ajan pidennystä. Kyselytutkimus tehtiin marraskuun lopussa.

Lyhennysvapaata hakeneiden määrä on pienempi kuin koronaepidemian alettua vuonna 2020. Tuolloin noin joka viides oli hakenut asuntolainaansa lyhennysvapaata.

Marraskuun lopussa vastaajista 63 prosenttia ei ole hakenut tai harkinnut lyhennysvapaan hakemista.

”Tämä vuosi on haastanut monen suomalaisen taloudellista mielenrauhaa, kun muun muassa energiaan ja korkoihin on mennyt huomattavasti aiempaa enemmän rahaa. Asuntovelallisen taloudessa lyhennysvapaa ja laina-ajan pidennys ovat todella tehokkaita työkaluja oman talouden hallintaan, joiden avulla voi esimerkiksi kerryttää oman talouden puskureita tai säästää rahaa isoon hankintaan”, sanoo Danske Bankin henkilöasiakkaiden lainoista vastaava johtaja Sari Takala.

Lyhennysvapaan avulla puskuri kuntoon

Danske Bank suosittelee taloudellisen puskurin kerryttämistä, jonka avulla voi selviytyä yllättävistä menoista. Summa on hyvä pitää tilillä siten, että sen saa tarvittaessa nopeasti käyttöönsä.

”Jos esimerkiksi isot sähkölaskut ovat nakertaneet puskuria, voi lyhennysvapaan avulla tasapainottaa tilanteen. Neljän kuukauden menoja vastaava summa on jo hyvä taloudellinen puskuri”, sanoo Sari Takala.

Tyypillisin syy lyhennysvapaan tai laina-ajan pidennyksen hakemiseen on energian tai muiden hintojen nousu (46 %). Korkojen nousu ei toistaiseksi näy syynä (8 %). Kaksi viidestä (43 %) kertoo hakevansa lyhennysvapaata jostain muusta syystä kuin hintojen nousun vuoksi.

Käteen jää enemmän rahaa kuin vuoden alussa

Osa kotitalouksista kärsii inflaatiosta ja energian hintojen noususta kohtuuttomasti. Suurelle joukolla kotitalouksia rahojen loppuminen energian hinnan ja korkojen nousun vuoksi ei ole ollut syksyllä ongelma, vaan käteen on jäänyt aiempaa enemmän.

Danske Bankin asiakasdatan mukaan suomalaisten tilanne on vakaa vuoden alkuun verrattuna. Marraskuussa käteen jäi kuukausittain noin 60 euroa enemmän menojen jälkeen kuin vuoden alussa.

”Vaikka osalla on todella tiukkaa, on monen taloudellinen tilanne isossa kuvassa hyvä. Jos oman talouden peruskivet ovat kunnossa, on myös nyt hyvä aika tehdä fiksuja talouspäätöksiä – oli kyse sitten uuden kodin ostamisesta tai muun haaveen toteuttamisesta”, Sari Takala sanoo.

Lähteet: Danske Bank & STT

Muuta luettavaa muualta

VPN eli Virtual Private Network – mikä se on?

VPN (virtualprivatenetwork) on tapa, jolla kaksi tai useampia yrityksen verkkoja voidaan yhdistää julkisen verkon yli muodostaen näennäisesti yksityisen verkon. Nykyisin VPN-määritelmä on laajennettu koskemaan myös yksittäisten etätyöasemien liittämistä yrityksen verkkoon. Saatavilla on maksullisia VPN-palveluita, mutta myös ilmainen VPN on mahdollista saada, joka on ihan hyvä palvelu aloittaa palvelun käyttö

Google Pay -mobiilimaksaminen on helppoa ja nopea tapa maksaa

Google Pay maksaminen on helppoa ja kätevää, kun haluat maksaa ostokset Android-laitteella kaupoissa, verkossa ja sovelluksissa nopeasti ja vaivatta.

Apple Pay -mobiilimaksaminen on toinen tapa maksaa ostoksia kätevästi

Apple Pay maksaminen keskittyy vahvasti 20–30-vuotiaisiin, kun taas Google Pay -maksajien profiili on huomattavasti laajempi, aktiivikäyttäjäryhmän ollessa 20–45-vuotiaat.